Torstaina 19.11. AVI järjesti Yhdessä kohti lukuiloa -seminaarin, jossa käsiteltiin lasten ja nuorten lukuilon kasvattamista. Seminaarissa puheenvuoroja pitivät muun muassa Lukuliikkeen edustaja Pia Lumme ja kirjailija Jyri Paretskoi.

Seminaarin anti oli runsas: saimme tuoretta tilastotietoa siitä, millä tolalla lasten ja nuorten lukutottumukset ovat. Huolestuttavalta kuulosti esimerkiksi se, että peräti 75% vanhemmista ei lue lapsilleen säännöllisesti ääneen ja että yli 60% 15-vuotiaista pojista ei pidä lukemisesta. Työtä lukuilon eteen on siis todellakin tehtävä.

Seminaari ei keskittynyt pelkkään huolipuheeseen, vaan meille tarjottiin myös konkreettisia toimintamalleja, joiden avulla lukuiloa voi kasvattaa. Anna Heikkinen puhui sanataiteen merkityksestä lukuilon kasvattamisessa, ja Sampi Kämppi esitteli teknologiaa, jonka avulla satujen maailma voidaan tehdä lapsille eläväksi. Halukkaat voivat tutustua Kämpin esittelemiin älyseiniin täällä.

Mielenkiintoista oli kuulla Mikkelin Kirjastopolusta sekä siitä, miten kaupungin pop up -kirjastot toimivat keskellä säästötoimenpiteitä. Itseäni viehätti erityisesti Laura Hokkasen esitys yhteisöllisen lukemisen tärkeydestä. Hokkanen on tutkinut sosiokulttuurista lukutapaa ja esitteli menetelmiä, joilla lukukokemus on ulotettu koko yhteisöön. Mikkelissä onkin kokoonnuttu juomaan teetä Emmi Itärannan Teemestarin kirjan siivittämänä ja järjestetty lapsille Hullun Hatuntekijän teekutsut.

Hokkanen esitteli myös Kielletyt kirjat -menetelmän, jonka ideana on tuoda nuoria kirjastoon kiellettyjen kirjojen äärelle. Tapahtumassa nuoret pääsevät ottamaan itsestään pidätyskuvan kielletyn kirjan kanssa. Kuvia on jaettu ahkerasti myös somessa. Ehkä voisimme kokeilla vastaavaa tempausta sananvapauden päivänä?

P.S. Lisämerkitystä kirjastotyölle antaa tähän pdf-tiedostoon kasattu tilastotieto. Saattaa järkyttää herkkiä lukijoita.

Terveisin,
Camilla