AKE-vaaran vuosi 2019

TOIMINTAKERTOMUS 2019

Joensuun seutukirjasto toimii Pohjois-Karjalan kuntien alueella alueellisesta kehittämistehtävästä vastaavana kirjastona. Alueeseen kuuluu 13 kuntaa ja 9 kirjastoa, joiden muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan Vaara-kirjastoiksi.  

Vuoden alusta alkoivat henkilökunnan Finna-opastukset. Opastusta verkkopalvelun käyttöön tarjottiin useassa kirjastossa talven ja alkukevään aikana. Koulutukset olivat toisinaan myös avoimia asiakkaille. Celia-kirjaston palveluista ja käytännön opastamisesta järjestettiin helmikuussa koulutus, jossa oli osallistujia koko maakunnan alueelta.   

AKE-toiminnan kulmakivenä Vaara-kirjastoissa toimii työryhmätoiminta. Työryhmien kautta alueellinen kehittämistehtävä saa muun muassa toimintaideoita ja tietoa koulutustarpeista. Vaara-kirjastojen työryhmät uudistettiin huhtikuussa aloitetun Vaarallinen verkosto -hankkeen avulla. Työryhmätoiminnan lisäksi hanke pureutui esimerkiksi kokouskäytäntöjen kehittämiseen, organisaatiokuvan selkeyttämiseen sekä vuosikellojen rakentamiseen. Hankkeen lopputuloksena AKE-toiminnan tukena on nyt yhteensä yhdeksän työryhmää: viestintä, asiakaspalvelu, saavutettavuus, lapset ja nuoret, tapahtumat, koulutus, Kohan pääkäyttäjät, kuvailu, kokoelma.  

Hankkeessa oli kolme lähipäivää, joissa kouluttajana toimi Päivi Jokitalo. Tämän lisäksi järjestettiin yhteinen koulutuspäivä, jossa hankkeen sisältöjä ja tavoitteita käsiteltiin yhdessä koko henkilökunnan kanssa.

Toukokuun koulutuspäivään, Aineistot houkuttelevasti esiin, osallistui runsaasti henkilökuntaa koko maakunnan alueelta. Toukokuun loppupuolella Vaara-kirjastojen henkilökunnalle järjestettiin vierailu Helsinkiin, keskustakirjasto Oodiin. Matkalle osallistui väkeä eri kirjastoista noin kolmekymmentä henkilöä. Paluumatkalla käytiin tutustumassa Lahden pääkirjastoon.      

AKE-informaatikko saatiin rekrytoitua toukokuussa. Työntekijä aloitti tutustumisen tehtävänkuvaansa kartoittamalla Suomen AKE-työtä tekevät kirjastot ja henkilöt, sekä sen, millaista työtä nämä ovat alueellisen kehittämistehtävän parissa tähän mennessä tehneet. Savon AKE:n kanssa sovittiin tapaaminen kesäkuulle. Kuopion matkalla muun muassa sovittiin yhteinen koulutus, joka toteutetaan heti vuoden 2020 alussa. Savon AKE:n työntekijöiden kanssa sovittiin säännöllinen yhteydenpito ja yhteistyö alueellisen kehittämistehtävän ideoiden ja käytäntöjen jakamiseksi.

Syyskuun kansallinen Finna-koulutus suunniteltiin kirjastojen, arkiston ja museon työntekijöiden yhteiseksi. Kouluttajana toimi viestinnän suunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala. Syyskuussa alkoi koko Pohjois-Karjalan kattava digihanke, joka aktivoi henkilökuntaa alusta alkaen digitaitojen kartuttamisessa. Samalla käynnistyi alueellinen verkostoituminen.

Vaara-kirjastoissa tapahtuneiden organisaatio- ja henkilöstömuutosten vuoksi AKE järjesti lokakuussa koulutuksen Keinoja kiireen ja stressin hallintaan. Koko päivän kestäneeseen koulutukseen osallistui noin kaksikymmentä henkilöä koko Pohjois-Karjalan alueelta. Kouluttajana toimi Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Seija Moilanen.

Esimiehille järjestettiin saman kuukauden aikana koulutus Minä esimiehenä – kuinka johdan itseäni ja muita? Kouluttajaksi saatiin KJ-trainingista Kati Huovinen. Koulutuspäivällä tavoitettiin suuri osa Vaara-kirjastojen kirjastonjohtajia, 15 henkilöä. Koulutuspalautteiden perusteella koulutus koettiin oman esimiestehtävän kannalta hyödylliseksi ja ajatuksia herättäväksi. Kouluttajan kanssa sovittiin alustavasti toisen osion pitämisestä myöhemmin. Tämä koulutus tulisi toimimaan samalla ensimmäisen koulutuksen seurantana siitä, kuinka käsitellyt asiat ovat toteutuneet.

Työelämätaitojen parissa jatkettiin marraskuun AKE-päivässä, joka oli koko Vaara-kirjastojen henkilökunnalle suunnattu koulutuspäivä, jolloin kaikki kirjastot olivat suljettuna. Työ- ja organisaatiopsykologi Juha Minkkisen luennolla opiskeltiin muun muassa jatkuvien muutosten vaikutusta työyhteisöön, ristiriitojen käsittelykykyä ja itsensä johtamista, sekä verkostomaisen työskentelytavan mahdollisuuksia ja edellytyksiä.   Lasten- ja nuorten kirjastotyö oli vuoden 2019 ilman työtä kehittävää pedagogista informaatikkoa. Toiminta oli tästä syystä kehittämisnäkökulmasta hieman odottavassa tilassa. Lasten- ja nuortenkirjastotyötä tekevien kanssa haluttiin lähteä seuraavaan vuoteen paremmin valmistautuneena, ja tätä tavoitellen joulukuussa järjestettiin lanulaisten koulutus- ja verkostoitumispäivä. Päivässä tutustuttiin Kirjakoplan työpajamalliin ja Toenperän lasten- ja nuorten kirjastotyöhön. Koulutuspäivä oli suosittu, osallistujia oli kolmisenkymmentä, osa myös kirjaston ulkopuolelta sidosryhmistämme.      

Vankilakirjastoyhteistyö

Syksyllä aloitettiin vankilakirjastoyhteistyö Pyhäselän vankilan kanssa. Vankilatyöhön nimettiin yksi kirjastotyöntekijä. Vankilakirjastotyö alkoi tilojen ja kokoelman kartoittamisella. Kirjastotyöntekijä kävi yhdessä sosiaalityöntekijän ja erityisohjaajan kanssa kokoelman läpi kokonaisuudessaan, ja he muokkasivat kirjastotilaa järkevämmäksi ja tarkoitustaan vastaavaksi.  

Kirjastotilan muokkauksen yhteydessä poistettiin valtavasti huonokuntoista ja vanhaa aineistoa, sekä kartoitettiin asiakkaiden toiveita hankintojen osalta. Hankintoja tehtiin noin tuhannella eurolla kirjastojen ja vankilan yhteistyöryhmän suositusten mukaan, Pyhäselän vankilan omat tarpeet huomioiden.

Vankilakirjastoon saatiin tietokone, kirjastojärjestelmä ja tulostin. Samalla otettiin käyttöön PrettyLib-järjestelmä ja kirjastotyöntekijä koulutti henkilökuntaa luetteloinnissa ja tarroituksessa.

Pyhäselän vankilan hankintoihin saatiin rahoitusta Rikosseuraamuslaitokselta. Kirjastot myös lahjoittivat aineistoa vankilan käyttöön omista kokoelmistaan.  

Vankilakirjastotyötä tekevä henkilö osallistui syyskuussa Turun vankilakirjastopäiville.

Viestintä Vaara-kirjastojen ja AKE-kumppaneiden kanssa

AKE-viestinnän tueksi pystytettiin akevaara.net-sivusto. Sivustolla julkaistiin säännöllisestitiedotteita, tulevia koulutuksia ja koulutusmateriaaleja. Vain henkilökunnalle sallitulla, salasanan takana olevalla Organisaatio-osiolla, selvennettiin Vaara-kirjastojen organisaatiota. Salasanan takaa löytyivät myös muun muassa kirjastonjohtajien ja työryhmien kokousmuistiot, pitämiemme webinaarien tallenteet ja henkilökunnan yhteystiedot.

Sivuston julkaisujen seuranta tapahtui tilaamalla ilmoitukset uusista julkaisuista sähköpostiin. Vuoden loppuun mennessä sivustolla oli tilaajina lähes koko henkilökuntamme Vaara-kirjastoista, n. 120 henkilöä.

Muiden AKE-alueiden kanssa kokoonnuttiin säännöllisesti pitämään AKE-etäkahveja, joissa keskusteltiin ajankohtaisista asioista, pidettiin tilannekartoituksia, jaettiin hyviä toimintavinkkejä ja suunniteltiin tulevaa.       

Yhteistyö Vaara-kirjastoissa

Syksyn aikana kierrettiin Pohjois-Karjalan kirjastoissa keskustelemassa henkilökunnan kanssa kirjastojen ajankohtaisista asioista, tulevaisuuden näkymistä ja koulutustarpeista. Mukana kierroksella oli kirjastopalvelujohtaja, AKE-informaatikko ja välillä kokoelmapolitiikasta vastaava palvelupäällikkö. Keskusteluihin saatiin toisinaan mukaan myös kuntien kirjastonjohtajien esimiehiä. Ennen kierrosta kirjastoihin lähettiin kysely, jolla selvitettiin kunkin kirjaston osaamisalueita, erityispiirteitä ja kehittämiskohteita. Kyselystä kirjoitettiin koonti, jonka pohjalta kirjastojen kehittymistä voidaan tulevaisuudessa seurata.    

Etäyhteydet aloitettiin Teamsilla sekä AC-välineillä ja henkilökuntaa alettiin koulutta ja rohkaista etätekniikan käyttämiseen. Etäyhteyksien käyttö lisääntyi myös kokouskäytäntöjen parissa.   

Koulutukset ja koulutuksiin osallistuneet

AKE-vetoisia koulutuksia järjestettiin seuraavasti:

Aineistot houkuttelevasti esille (toukokuu), osallistujia 19

Valtakunnallinen Finna (syyskuu), osallistujia 29

Keinoja kiireen ja stressin hallintaan (lokakuu), osallistujia 18

Minä esimiehenä (lokakuu), osallistujia 15

Työelämätaidot (koko henkilökunnan koulutus, marraskuu), osallistujia 130

Lasten ja nuorten kirjastotyötä tekevien koulutuspäivä vertaisoppimiseen ja verkostoitumiseen perustuen (joulukuu), osallistujia 26

Koulutuksia seurattiin muualta Suomesta aktiivisesti järjestämällä yhteisiä etäkatsomoita, esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjaston järjestämään Tekoäly tuli töihin -seminaariin ja Aukiolosta yhteisöllisyyteen -koulutukseen. 

Vaara-kirjastojen alueella Pohjois-Karjalassa järjestämiimme koulutuksiin osallistui vuoden 2019 aikana yhteensä 305 henkilöä.